Julkisiin elintarvikehankintoihin ja ruokapalveluihin liittyy tärkeitä kestävän kehityksen tavoitteita. 

Valtioneuvosto linjasi syksyllä 2020 julkaistussa Kansallisen julkisen hankintojen strategiassaan: ”Edistämme kestävää ruokajärjestelmää elintarvike- ja ruokapalveluhankinnoissa ja käytämme kestävästi ja vastuullisesti tuotettuja elintarvikkeita” sekä ”Tuemme julkisilla hankinnoilla Suomen hiilineutraalisuustavoitetta 2035 ja kiertotalouden toteuttamista”.

Meillä Valiolla on vuosikymmenten kokemus ruokapalveluiden kumppanuudesta. Haluamme auttaa julkisten hankintojen ja ruokapalveluiden ammattilaisia kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Tämän vuoksi teimme webinaarin, jossa käsittelemme kattavasti tätä aihetta.

Webinaarissa kuulet 👇

• Millaisia vastuullisuusteemoja ruokahankintoihin liittyy
• Tavoitteena maidon hiilijalanjäljen nollaus vuoteen 2035 mennessä – Miten Valio ratkoo ilmastohaastetta
• Ilmastovaikutusten huomioiminen maitotuotteiden hankinnassa – Case: Helsingin kaupunki
• Maitotuotteet kestävässä ravitsemuksessa
• Vastuullisten elintarvikehankintojen kriteerit

Webinaari on nauhoitettu 22.3.2021.

Taija Haiko: Millaisia vastuullisuusteemoja ruokahankintoihin liittyy?

Ruokaa tarvitaan ennen kaikkea tukemaan ihmisen terveyttä, toimintakykyä ja hyvinvointia. Haluamme Valiolla olla edelläkävijä hyvinvoinnin ja kestävien elintapojen edistämisessä, ilmastotyössä ja luonnon elinvoimaisuuden turvaamisessa. Valion vastuullisuusteemat kattavat ilmaston ja ympäristön lisäksi myös eläinten hyvinvointia ja terveellisen, täysipainoisen ravitsemuksen.  Ilmastotyössämme keskitymme hiilinielujen kehittämiseen, kiertotalouden potentiaalin hyödyntämiseen sekä peltojen ja maidontuotannon päästövähennyksiin. Luonnon elinvoimaisuuden turvaamisessa korostuu luonnon monimuotoisuus sekä eläinten hyvinvointi. Hyvinvoinnin ja kestävien elintapojen edistämiseksi olemme asettaneet tavoitteita hävikin vähentämiseen, ympäristöviisaiden pakkausten kehittämiseen sekä ihmisten hyvinvointiin ravitsemuksen, terveyden, turvallisuuden sekä ihmisoikeuksien toteutumisen näkökulmasta. Ilmastovaikutusta ja ravitsemusta kannattaa tarkastella rinnakkain, koska erilaiset elintarvikkeet vaikuttavat eri tavoin ravitsemukseen ja ilmastoon, eikä vaikutukset välttämättä ole samansuuntaisia.

Juha Nousiainen: Tavoitteena maidon hiilijalanjäljen nollaus vuoteen 2035 mennessä. Miten Valio ratkoo ilmastohaasteita?

Tunnemme ympäristö- ja ilmastovaikutuksemme ja vähennämme niitä aktiivisesti.  Tuoremeijerituotteden hiilijalanjälki syntyy yli 90-prosenttisesti alkutuotannosta eli ennen kuin maito tuodaan meijeriin. Loput tulee meijeristä, kuljetuksista ja pakkauksista. Kun puhutaan hiilineutraalisuudesta, tarkoitetaan sitä, että hiiltä vähennetään ja sidotaan yhtä paljon kuin sitä päästetään, jolloin nettotase on nolla. Hiilineutraalius ei kuitenkaan riitä – se on vasta alkua, sillä vanhoja päästöjä täytyy saada ilmakehästä pois. Tällöin puhutaan hiilinegatiivisuudesta. Haluamme luoda hiilineutraalin maitoketjun tekemällä ensisijaisesti muutoksia omassa toiminnassamme – eli siellä, missä päästöt syntyvät. Pyrimme tavoitteeseen erityisesti kolmea reittiä: sidomme nurmipeltoihin ilmasta nykyistä enemmän hiilidioksidia, haluamme tehdä tulevaisuudessa lannasta biokaasua, joka korvaa liikenteen fossiilisia polttoaineita ja vähennämme soista raivattujen peltojen eli turvepeltojen päästöjä. Emme siis ole hankkineet hiilijalanjäljen kompensaatioita oman toimintamme ulkopuolelta, vaan teemme pysyviä muutoksia omiin toimintatapoihimme, jotta maitoketju itsessään olisi tulevaisuudessa hiilineutraali aina maitotilalta tehtaisiin saakka.

Reetta Huomo: Ilmastovaikutusten huomioiminen maitotuotteiden hankinnassa, case Helsingin kaupunki

Helsingin kaupunkistrategiassa on sitouduttu hiilineutraaliuteen 2035 mennessä, ja käynnissä on toimenpideohjelma, jossa on konkreettisia tekoja päästöjen vähentämiseksi. Hankinnat on yksi painopistealue tässä kokonaisuudessa.  Kestävän kehityksen osalta Helsingin kaupunki on sitoutunut YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin. Tavoitteet integroidaan käytäntöön edistämällä kestäviä hankintoja. Hankintapiloteissa on pohdittu ilmastokysymyksiä ja muita vastuullisuusasioita ja keskitytty sellaisiin hankintoihin, joissa päästöt ovat isot ja joita voidaan vähentää.  Tässä mukana on ollut ruokahävikin pienentäminen, hävikkiruuan hyödyntäminen sekä maitotuotteiden hankinta. Voit myös lukea blogin Vähähiilisiä hankintoja ympäristöjalanjälkimerkinnällä https://www.hiilineutraalisuomi.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Hiilineutraaliblogi/Vahahiilisia_hankintoja_ymparistojalanja(56675)

Tuula Tuure: Maitotuotteet kestävässä ravitsemuksessa

Monipuolisuus, kohtuullisuus ja vaihtelevuus ovat terveellisen ruuan perusta. Suomessa on kattavat ravitsemussuositukset eri ikäisille ja eri tilanteisiin – maitotuotteet kuuluvat kaikkiin eri ryhmiin lukuun ottamatta vegaanista ruokavaliota.  Maitotuotteet tuovat merkittäviä määriä monia ravintoaineita ruokavalioomme. Jodi ja kalsium korostuvat, koska niiden saanti jää helposti niukaksi tai jopa riittämättömäksi ilman maitotuotteita. Maidosta saadaan myös luontaisia suojaravintoaineita ja D-vitamiinia. Urheilijat, painon pudottajat, ikääntyneet ja pienet lapset hyötyvät erityisesti ravintotiheistä maitotuotteista. Maitotuotteiden hiilidioksidiekvivalentti ei ole kovin suuri, eikä ravitsemuksessa ole relevanttia vertailla vain hiilijalanjälkeä.Ilmastokuormaa kannattaa vertailla koko ruokavaliotasolla.