Kruunu Herkku ja 22 paistinpannua, 5 pataa sekä 60 kokkia

Avain herkulliseen ruokaan on raaka-aineiden rakastaminen, Kruunu Herkussa uskotaan. Perinteiset kotiruoat valmistuvat käsityönä keittiössä, jossa toimitaan kuin kotikeittiössä konsanaan.

Valmista ruokaa toimitetaan kuluttajille kaupan kylmähyllyihin, vähittäiskauppojen palvelutiskeihin sekä ammattikeittiöille, hotelleihin, lounasravintoloihin ja kahviloihin reilu kolme miljoonaa kiloa vuosittain. Suurista määristä huolimatta ruokaa ei seisoteta varastossa tai pakastimessa, vaan sitä valmistetaan ja toimitetaan asiakkaille viitenä päivänä viikossa. Pitkät asiakassuhteet ja niiden erinomainen hoitaminen ovat kasvattaneet liikevaihdon 25 vuodessa 20 miljoonaan euroon.

”Uskon vahvasti, että suurimpana syynä siihen on ruoan tinkimätön laatu ja maku. Kotiruokamaisuus ja käsin tehty ruoka ovat meille arvoja, jotka tarkoittavat, että ruoka ei maistu teolliselta. Saamme myös paljon kehuja tasalaatuisuudesta sekä erinomaisesta toimintavarmuudesta. Kaiken tämän varmistavat keittiömestarimme yhdessä osaavan henkilökunnan kanssa”, kertoo Kruunu Herkun myyntijohtaja Niina Nikulainen.

Käsin kokattua ruokaa Juvalta

Kuljettimien, muottien ja paistolinjastojen sijaan keittiössä on 60 kokkia, 22 paistinpannua ja 15 suurtalouspataa. Esimerkiksi jauhelihapihvien teko alkaa raa’asta jauhelihasta, jonka kokit maustavat, muotoilevat ja paistavat pannulla kuten kotonakin. Kasvispihvit muotoillaan käsin, painetaan pellille ja kypsennetään uunissa. Pohjanmaalla kasvaneet perunat keitetään 300 litran padoissa ja soseutetaan. Joukkoon lisätään suolaa, Valion voita ja laktoositonta kermaa. Muusi ohennetaan sopivaksi keitinvedellä ja vatkataan kuohkeaksi. Näin kotiruokamainen ulkonäkö ja hyvä maku syntyy.

”Suosimme työnkiertoa, mutta esimerkiksi perunamuusin tekoon ja wrappien pyörittämiseen meillä on omat ryhmänsä. Kun kauhalla kauhotaan dynoihin, se on aika raskasta hommaa ja tuhansien wrappien pyörittelyssä sorminäppäryys on valttia.”

Mistä sitten säästetään tai mitä tehdään toisin, jotta käsin valmistaminen on mahdollista?

”Meillä on matala organisaatio, vähän hallintoa ja maltillinen markkinointibudjetti. Myynnin organisaatio on pieni, ja tiimissä on yrittäjämäinen henki. Jaamme tietoa kaupallisista menestyksistä ja haasteista myös keittiön väelle, jotta ymmärrämme olevamme samassa sopassa ja että kaikkien työ on arvokasta. Laitamme kaikki paukut siihen, mikä on tärkeää”, Nikulainen kertoo.

Tuotantopäällikkö ja tiimipäälliköt organisoivat työtä kylmässä ja lämpimässä keittiössä. Matalalla hierarkialla pyritään siihen, että suunnitelmat ovat selviä ja tekeminen on yksinkertaista ja tehokasta. Ruokaa valmistuu viitenä päivänä viikossa liukuvasti 1,5–2 vuorossa riippuen vuoden ajankohdasta.

”Uskon, että yksi syy meillä viihtymiseen on se, että toimimme kuin pienessä yrityksessä, vaikka olemmekin jo aika iso. Työsuhteet ovat pitkiä ja vaihtuvuutta on vähän. Eri kansallisuuksia on monta, ja perehdytysohjeetkin jo kolmella eri kielellä. Olemme aika monimuotoinen työperhe.”

Juuret Elannon herkkukeittiössä

Alusta asti yhtenä toiminnan kivijalkana on ollut vähittäiskauppojen palvelutiskit — perustettiinhan yritys 25 vuotta sitten Helsingin Verkkosaareen nimenomaan Elannon herkkukeittiöksi. Sieltä toimitettiin ruokaa aina Presidentinlinnasta erilaisiin tapahtumiin asti. Siitä lähtien palvelutiskeiltä on myyty ruokaa kuluttajille menestyksekkäästi.

”Tuomme joka jaksoon uutuuksia, mutta perunamuusille, lihapullille, nakkistroganoffille tai maalaiskinkkukiusaukselle on vaikea löytää voittajia. Monet noista tuotteista ovat olleet mukana ihan alusta asti”, Nikulainen nauraa.

Myös kasvis- ja vegaaniruokaan on viime vuosina satsattu. Lähtökohtana tässäkin on ollut tehdä hyvänmakuista ruokaa, joka maistuu kaikille.

”Olemme käyttäneet paljon aikaa meille sopivien raaka-aineiden löytämiseen, sillä haluamme kasvisruokien olevan yhtä laadukkaita kuin muutkin tuotteemme.”

Tuotekehitys ja trendien seuraaminen on yrityksessä aktiivista. Nikulainen kertoo, että ne pitävät mielen ja asiakassuhteet virkeänä. Itse prosessi on varsin yksinkertainen. Ideat tulevat usein asiakkailta ja myynnistä tai syntyvät yhdessä ideoimalla. Myös aiempien työntekijöiden perintö on arvokasta.

”Meillä on satojen tuotteiden reseptipankki, josta on kiittäminen eläkkeelle muutama vuosi sitten jäänyttä keittiöpäällikköämme Jari Anttilaa. Hän rakasti matkustamista, hyvää ruokaa ja sen kehittämistä.”

Pitkäaikaisia kumppanuuksia

Nikulainen listaa Kruunu Herkulle vielä yhden menestystekijän, eli pitkäaikaiset kumppanuudet sekä myyntipuolella että hankinnoissa. Kiitosta saavat niin kotimaiset lihatalot kuin perunanviljelijätkin sekä Valio, jonka kanssa yhteistä matkaa on käyty Kruunu Herkun perustamisesta lähtien.

”Valiolta ostamme voin, kerman ja maidon. Olemme jumpanneet omaa reseptiikkaamme siten, että voimme käyttää samaa kermaa kaikkiin kermaa sisältäviin tuotteisiimme ja tehostaa näin sekä ostoja että omaa toimintaamme. Saamme raaka-aineet oikeaan paikkaan oikeaan aikaan ja voimme ylläpitää asiakkaillemme luvattua laatua ja toimitusvarmuutta.”

Kruunu Herkussa ei haluta mennä sieltä, missä aita on matalin. Se on myös syy pitkäaikaisiin kumppanuksiin, Nikulainen uskoo.

”Arvomme kuvaavat hyvin jokapäiväistä tekemistämme. Emme hae pikavoittoja vaan pitkäjänteistä yhteistyötä. Teemme kauppaa molempien etu huomioiden. Pieni ja keskusteleva organisaatio mahdollistaa myös sen, että asiat etenevät tarvittaessa joutuisasti esimerkiksi uuden tuotteen tai sesonkituotteen kehityksessä”, Nikulainen sanoo.

Kruunu Herkku ostaa Valiolta voin, kerman ja maidon. Samaa kermaa käytetään kaikkiin kermaa sisältäviin tuotteisiin, mikä tehostaa toimintaa ja ostoja.

Teksti Kati Laszka, kuvat Anna-Kaisa Hänninen

Artikkeli on julkaistu Valio Aimo -lehdessä nro 2/2024.