Lahdessa koululaisille maistuu pasta

Kun Lahdessa ja sen lähikunnissa syödään kouluruokaa, voi olla varma, että Sari Haverisella ja Miia Kakolla on ollut sormensa pelissä.

Päijät-Hämeen Ateriapalvelujen palveluesimiehenä toimiva Haverinen nimittäin suunnittelee ruokalistat ja etsii hinta-laatusuhteeltaan parhaat raaka-aineet, tuotekehittäjä Kakko puolestaan ideoi uusia reseptejä ja muokkaa vanhoista vieläkin parempia.

”Meille kouluruoka tarkoittaa herkullisen näköistä, tuoksuista ja ravintoarvot täyttävää maukasta ruokaa. Vaikka budjetti on tiukka, haluamme ruoan olevan laadukasta ja mahdollisimman vastuullisesti tuotettua”, kaksikko kiteyttää.

Vastuullisuudesta pidetään kiinni muun muassa osallistumalla hankkeisiin, jotka edistävät luomutuotteiden saatavuutta ja käytön lisäämistä. Valtaosa kouluruoasta loihditaan kylmävalmistuksena yhä uudenkarheassa Etelä-Lahden aluekeittiö Apilassa. Siellä ruoka antaa päiviin energiaa muutenkin kuin ravintona: valmistusprosessissa syntyvää hukkalämpöä nimittäin käytetään aluekeittiön lämmitykseen. Katolla olevat aurinkopaneelitkin tuottavat sähköä edistyksellisessä kiinteistössä hyödynnettäväksi.

Pasta maistuu eri muodoissa

Päijät-Hämeen koululaisten ehdottomia suosikkiruokia ovat erilaiset pastat.

”Lapset syövät pastaa melkein missä muodossa tahansa, joten uusien reseptien kehittäminen on vaivatonta. Pasta on raaka-aineena edullinen, ja ruokiin saa ujutettua kätevästi kasviksiakin”, Haverinen ja Kakko vinkkaavat.

Ehkä Lahtea voisi kutsua jopa Suomen pastapääkaupungiksi, sillä Kärpäsen koululla 25 vuotta sitten kehitellyllä Palermon pastalla kasvaa Päijät-Hämeessä jo toinen koululaissukupolvi.

”Kun suomalainen kouluruoka täytti 50 vuotta, järjestettiin reseptikilpailu, johon osallistuimme broilerista, kermasta ja juustoraasteesta kehitellyllä pastaruoalla. Simppeli ja maistuva resepti sai kunniamaininnan ja siitä tuli suosikki, jota ei ole sen koommin uskallettu poistaa ruokalistoilta”, Sari Haverinen nauraa.

Erilaisten pastojen lisäksi lasten lempiruokien joukosta löytyvät muun muassa luomuohrasuurimopuuro, kalakeitto, makkararuoat sekä erilaiset kappaletavararuoat, kuten lihapyörykät, pinaattiohukaiset ja vegepuikot.

Tarjolla terveellistä välipalaa

Varsinaisen koululounaan ohella Päijät-Hämeen Ateriapalvelut valmistaa kouluihin välipaloja, jotka koululaiset voivat nauttia ennalta sovitun välitunnin aikana. Välipala on maksullinen, mutta silti hyvin edullinen.

”Haluamme tarjota terveellistä välipalaa, kuten leipiä ja rahkoja. Täytetyt sämpylät kuuluvat suosituimpien välipalojen joukkoon, ja herkkupäivinä tarjolla on pizzaa ja hodareita”, Miia Kakko kertoo.

Välipalat valmistetaan joka aamu keskitetysti tuotantokeittiöillä, jotta tarjonta on tasalaatuista ja samanlaista kaikissa kouluissa. Palvelukeittiöt hoitavat puolestaan tarjoilun.

Iltapäivän välipalabuusti epäilemättä auttaa lapsia keskittymään oppimiseen, mutta silti esimerkiksi opettajilta saatu palaute keskittyy enemmän koululounaaseen.

”Koululounaalta toivotaan ennen kaikkea täysipainoisuutta, sillä lasten kotiolot vaihtelevat. Kouluruokaa välillä haukutaan, mutta sen varaan myös lasketaan paljon. Se kertoo kouluruoan tärkeydestä”, Kakko toteaa.

Valio täytteillä makua välipaloihin

Päijät-Hämeen Ateriapalvelut tilaa Valiolta maitotuotteita, sekä taannoisen koulutuksen jälkeen uusiksi suosikeiksi osoittautuneita täytteitä.

Valio Aimo ruokapalvelujen asiantuntija Petri Nuutinen veti ideointi-iltapäivän, jonka jälkeen välipalalistoille ilmestyi ananas-greippivaahto ja sen pohjalta edelleen kehitelty metsämansikkavaahto. Niihin molempiin maku saadaan Valion samannimisistä täytteistä. Lisäksi samoja tuotteita hyödynnetään kiisselien raaka-aineena.

”Ilman koulutusta emme olisi keksineet tilata täytteitä. Iltapäivän saldona oli myös kaksi uutta kalareseptiä”, Sari Haverinen ja Miia Kakko iloitsevat.

”Ulkopuoliselta asiantuntijalta saa aina uutta näkökulmaa arkiseen tekemiseen, ja muutenkin olemme olleet erittäin tyytyväisiä helppoon ja mutkattomaan yhteistyöhön Aimojen kanssa.”

Teksti Terhi Pääskylä-Malmström, kuva Juho Kuva

Artikkeli on julkaistu Valio Aimo -lehdessä nro 4/2023.