Parhaat Pidot -paneelikeskustelijat ovat yhtä mieltä: ”Ravintola-ala kaipaa lisää arvostusta”

Kilpailu kotisohvaa vastaan

Kun etsitään keinoja tuoda lisäbuustia alalle, ei voi ohittaa kysymystä, miten ravintolat päihittävät kuluttajia enenevissä määrin houkuttavat kotisohvat. Mikä on se tekijä, joka saa valitsemaan ravintolan? Panelistien mukaan ratkaisu löytyy elämyksellisyydestä.

”On selvää, että kuluttajilla on käytettävissä aiempaa vähemmän rahaa. Mutta sitä rahaa kuitenkin edelleen on. Tästä kertoo muun muassa viihdepalveluiden suosio ja kotiin ostettavat, kalliitkin raaka-aineet”, Aniko Lehtinen sanoo.

”Siksi merkittävää on mielikuva, jota ravintoloista rakennamme. Julkisesta keskustelusta saa helposti kuvan, että ravintolat ovat joko liian hienoja tai toisaalta synninpesiä, joissa tilataan lärvilautoja. Voisimmeko muuttaa ajatusta siihen suuntaan, että ravintolaan voi mennä nauttimaan myös vain yhden pienen annoksen ja lasin viiniä tai alkoholittoman juoman”, Lehtinen ehdottaa.

Lehtisen mukaan tämä mahdollistaisi asiakkaalle kotisohvan voittavan elämyksen ja saattaisi innoittaa vierailemaan saman illan aikana myös useammassa ravintolassa. Ravintoloilta muutos vaatisi uusien, pienempien tuotekonseptien ideointia, mutta toisi kaivattua lisävolyymia.

Huomio siihen, kuinka alasta puhumme

Panelistien keskustelu kääntyi puolituntisen aikana useaan otteeseen tapaan, jolla alasta ja Suomesta puhumme.

”Suomen ravintolakenttä on uskomattoman upea. Merkitystä on sillä, miten itse siitä puhumme. Ei sanota vain, että Tukholmassa on upeita ravintoloita. Niitä on myös meillä”, Daniel Woodward sanoo.

”Ja sama pätee myös itse työhön: se ei ole vain väliaikainen paikka vaan oikea työ, jossa on mahdollisuuksia myös edetä ja menestyä”, Woodward jatkaa.

Jotta alan vetovoimaisuus ja arvostus saadaan jälleen kasvuun, peräänkuuluttivat panelistit myös median roolia: epäkohtia on tärkeää nostaa esiin, mutta alasta löytyy myös paljon hyvää.

”Nyt keskustelu mediassa on kulminoitunut siihen, että ravintola-alalla on paljon epäasiallista käytöstä, mutta sitä on varmasti myös muualta”, Woodward sanoo.

Panelistit eivät kuitenkaan kiellä alan haasteita.

”Ravintola-alalla on kohtuullisen helppo ylentyä nopeasti. Mutta ihminen, joka on hyvä tekijä, ei välttämättä ole hyvä johtaja. Kun mukaan lisätään vielä se, että harvalla ravintolalla on varaa palkata oma HR-henkilö, voi tämä johtaa ylilyönteihin, jotka työyhteisössä hyväksytään”, Lehtinen jatkaa.

”Jotta ylilyönneistä päästään, on tärkeää luoda turvallinen ilmapiiri, joka kannustaa nostamaan esiin epäkohtia. Yksi kehityskeskustelu kerran puoleen vuoteen ei riitä vaan työ on jatkuvaa”, Teemu Laurell sanoo.

Miltä näyttää vuosi 2030?

Kun panelistit ennakoivat, miltä ala näyttää seuraavan vuosikymmenen alussa, kaikkien vastauksissa korostui koko paneelikeskustelun läpi kulkenut teema: kaikki toivovat näkevänsä ravintola-alan, joka on vetovoimainen ja hyvinvoiva.

”Positiivisten asioiden esiin nostamisen lisäksi haluaisin, että pääsisimme eroon ylimalkaisen suorituskulttuurin ihannoinnista. Se, että joku on töissä 16 tuntia päivässä, ei ole siisti juttu”, Woodward sanoo.

Myös Lehtinen oli Woodwardin kanssa samoilla linjoilla: muutoksia tarvitaan paitsi alan sisällä, myös sen ulkopuolella.

”Toivon, että ravintola-alaa arvostettaisi samalla tavalla kuin kaikkia muitakin aloja – ja myös poliittisissa päätöksissä ymmärrettäisi tämä”, Lehtinen summaa.