Ruokapalvelupooli vinkkaa: Vara on viisautta
Huoltovarmuusorganisaatioon kuuluva Ruokapalvelupooli pitää ruokapalveluiden pyörät pyörimässä myös kriisin sattuessa. Yritysten kiinnostus varautumista kohtaan on kasvanut, ja pooli jakaakin tietoa ja käytännön vinkkejä kaikille alan toimijoille. Miten teillä on varauduttu?
Ruokapalvelupooli
Huoltovarmuusorganisaatioon kuuluva pooli, joka tukee ruokapalvelutoimijoiden yhteistyötä huoltovarmuuden kehittämisessä sekä edistää toimiala- ja toimipaikkakohtaista operatiivista varautumista. Poolin kotiorganisaationa toimii Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa.
Koko alan asialla
Ruokapalvelupoolin valmiuspäällikkö Virpi Kulomaan työpäivät täyttyvät monipuolisista huoltovarmuuteen liittyvistä tehtävistä.
”Ylläpidämme muun muassa huoltovarmuuskriittisten yritysten rekisteriä, tuotamme tilannekuvaa toimialan huoltovarmuudesta sekä järjestämme koulutuksia ja valmiusharjoituksia”, Kulomaa luettelee.
Yritykset vastaavat omasta varautumisestaan, mutta pooli toimii tukena ja ohjaajana käymällä keskustelua varautumisen tilasta sekä siihen liittyvistä toiveista.
”Mahdollistamme myös eri toimijoiden välisen verkostoitumisen, viestimme ajankohtaisista asioista ja laadimme valmiita toimintamalleja. Häiriötilanteissa meiltä toivotaan koordinoivaa roolia”, Kulomaa sanoo.
Pooli tukee erityisesti niitä toimijoita, jotka tuottavat ruokapalveluita joko lainsäädäntöön perustuen tai kriittisiksi luokiteltavien toimijoiden tarpeisiin. Samaan aikaan ollaan kaikkien toimialan yritysten asialla.
”Fokusoimme toimintaamme huoltovarmuuskriittisiin toimijoihin, mutta haluamme olla hyödyksi koko alalle”, Kulomaa linjaa.
Aiomme olla asiantuntevin kumppani – ja joka päivä luottamuksesi arvoinen.
Miksi kumppaninne on Valio Aimo?
”Valio Aimo on tärkeä kumppanimme, sillä elintarvikkeiden ja raaka-aineen saatavuuden turvaaminen on ruokapalveluiden perusta. Erityisen tärkeää luotettavuus ja hyvä palvelu ovat häiriötilanteissa. Lisäksi kotimaisuus ja omavaraisuus tukevat huoltovarmuutta.”
Ruokapalvelutoimijat hyvin varautuneita
Ruokapalvelupoolin viime syksynä tekemästä kyselytutkimuksesta selvisi, että toimijoiden varautumistaso on yleisesti ottaen hyvä. Kaikkiaan 86 prosenttia vastaajista ilmoitti, että organisaatiossa oli laadittu kirjallinen varautumissuunnitelma ruokapalveluiden turvaamiseksi. Konkreettisista toimista yleisimmät liittyivät sähkökatkoihin, joihin oli varautunut jopa 89 prosenttia vastaajista. Yli 80 prosenttia vastaajista kertoi toteuttaneensa myös vararuokajärjestelyjä. Suurin osa oli laskenut vararuokaa kahdeksi tai kolmeksi päiväksi.
”Varautumista pidetään tärkeänä ja siihen suhtaudutaan huolella. Varautumissuunnitelmat on pääosin tehty, mutta laajemmassa skenaariopohjaisessa miettimisessä ja käytännön harjoituksissa on vielä kehitettävää. Myös organisaation sisäiset tai kumppaneiden kanssa varautumiseen liittyvät vastuujaot voivat olla haasteellisia”, Kulomaa kiteyttää.
Tiesitkö? Valio on huoltovarmuuskriittinen toimija, joka varmistaa elintarvikkeiden saatavuuden ja toimitusvarmuuden Suomessa.
Kotimaisuus tukee huoltovarmuutta
Valion Aimo on Ruokapalvelupoolin kotiorganisaationa toimivan MaRan kumppani. Kulomaan mukaan sen rooli on ruokapalveluille erittäin oleellinen.
”Elintarvikkeiden ja raaka-aineen saatavuuden turvaaminen on ruokapalveluiden a ja o.”
Kulomaa näkee Valio Aimo -toimijan kaltaisella yhteistyökumppanilla merkittävän roolin myös huoltovarmuusnäkökulman esille tuojana, pohdintakumppanina ja ratkaisujen tarjoajana.
”Häiriötilanteissa hyvä kumppanuus korostuu.”
Huoltovarmuuden näkökulmasta on myös erittäin tärkeää hyödyntää juuri kotimaista osaamista ja suomalaisia elintarvikkeita.
”Maamme elintarvikeosaaminen on korkeatasoista, joten kannustan hyödyntämään alkutuotannosta lähtien sitä, mitä meillä on omasta takaa. Omavaraisuus tukee huoltovarmuutta, mikä tulee muistaa myös mahdollisia säästökohteita mietittäessä”, Kulomaa painottaa.
Virpi Kulomaan vinkit huoltovarmuuden kehittämiseen
Hyödynnä vinkit varmistaaksesi oman yrityksesi huoltovarmuutta yllättävien riskien varalle.
- Ennakoi riskit: Mieti, millaisia eri häiriötilanteita – isoja tai pieniä – toimintaan voi kohdistua. Lyhyet sähkö- tai vesikatkot ovat arjessa tavallisimpia, mutta pohdi myös epätodennäköisiltä tuntuvia skenaarioita, kuten toimintaa evakuoinneissa tai säteilyvaaratilanteissa.
- Suunnittele ja selvitä: Tee varautumissuunnitelma ja pidä se ajan tasalla. Määritä vastuuhenkilöt ja päivitä heidän tietonsa myös yhteistyökumppaneillesi. Tarkista lisäksi, millainen vastuunjako on keskeisten kumppaneiden kanssa ja mitä sopimuksiin on kirjattu.
- Verkostoidu: Yhteistyö ruokapalvelutoimijoiden, elintarviketoimittajien ja oman alueen yritysten kanssa auttaa ideoimaan uutta ja hyödyntämään muiden hyväksi havaitsemia toimintamalleja. Tukea ja käytännön vinkkejä saa myös Ruokapalvelupoolista.
- Katse viestintään: Kriisiviestinnän merkitystä ei voi yliarvioida. Suunnittele, kenelle häiriötilanteissa viestitään ja mitä, jotta kommunikaatio pysyy selvänä myös epäselvässä tilanteessa. Mikä on viesti asiakkaille, henkilöstölle, yhteistyökumppaneille, sidosryhmille ja medialle?
- Kouluttaudu ja harjoittele: Järjestä säännöllisiä koulutuksia ja harjoituksia. Näin varmistetaan suunnitelmien toimivuus ja henkilöstön osaaminen häiriötilanteen sattuessa. Osaamisen ylläpitäminen ja muuttuviin tilanteisiin reagoiminen ovat tärkeä osa varautumista. Huoltovarmuus on jatkuvaa työtä.
