Hintasokki!

Ehdimme juuri huokaista helpotuksesta pandemia-ajan jälkeen, kun muuttuva maailman­tilanne heitti taas kaiken uusiksi. Avautunut Eurooppa on nostanut elin­tarvikkeiden kysynnän huippuunsa ja samalla energian hinnat ovat kovassa nousussa – tämä näkyy luonnollisesti elin­tarvikkeiden hinnoissa. Varmaa tuntuu olevan vain muutos.

Ikuisuudelta tuntunut pandemia ja sen mukanaan tuomat rajoitukset poistuivat alaltamme maaliskuun alussa. Olisiko vihdoin aika sille paljon puhutulle uudelle normaalille – lähestyvän kesän riemuille ja elämästä nauttimiselle hyvien ystävien sekä hyvän ruoan ja juoman parissa?

Euroopan avautuminen samanaikaisesti kasvatti tuotteiden kysynnän kerralla huippuunsa ja kevään aikana pari vuotta melko vajaalla kapasiteetilla tai mahdollisimman pienillä varastotasoilla toimineita yrityksiä ajettiin takaisin normaaliin – kaikille ei ihan heti riittänyt kaikkea. Nyt kun eri alojen toimijat ovat saaneet hyvin hommat vauhtiin, tuo lisämausteensa tilanteeseen jo kolme kuukautta jatkunut Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja sen myötä lähes kaikkien toimitusketjun osa-alueiden (energia, työvoima, logistiikka ja raaka-aineet) kustannusten nousu, joka tulee haastamaan alaa vielä ilmeisen pitkään.

Raaka-aineiden sekä energian hinnat ovat nousseet huomattavasti, sillä Venäjä ja Ukraina ovat useiden raaka-aineiden merkittäviä tuottajia. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että raaka-aineiden tarjonta on vähentynyt ja hinnat nousseet, kun kysyntä ei ole muuttunut tai on ainakin hetkellisesti jopa hieman kasvanut. Tilanteesta käytetään nimitystä hintasokki, joka on suurin sitten viimeisen viiden vuosikymmenen.

Elintarvike- ja rehuviljan tarve on suuri

Hinnankorotuksia on jo alkuvuodesta nähty muun muassa kalan, vihannesten ja kahvin osalta. Seuraavana korotukset iskivät suurimpiin tuoteryhmiin: liha-, vilja- ja maitotaloustuotteisiin. Vilja- ja öljykasvien varastot ovat vuoden 2021 heikosta sadosta johtuen matalampia kuin koskaan, niin kotimaassa kuin Euroopassakin, ja kotimaan kasvukausi – siis kaiken sen osalta, mikä kasvaa maassa, metsässä, puussa tai pensaassa – on vasta aluillaan. Toivomme tietenkin kasvuolosuhteiden olevan optimaaliset ja sadon mahdollisimman onnistunut, sillä meillä on todellinen tarve niin elintarvike- kuin rehuviljallekin.

Rehuviljan hintakehitys tuo suorat vaikutukset myös lihatuotantoon sekä maitotaloustuotteisiin, myös Euroopan laajuisesti. Maa- ja puutarhataloutta haastaa myös paitsi kasvaneet energiakustannukset ja vaihtoehtoisiin energiantuotantomuotoihin tehdyt investoinnit, myös työvoimapula – tiesittekö että lähes 70 % alan töistä tehdään yrittäjäpohjalta; viljelijöiden ja heidän perheenjäsentä työpanoksella? Kiivaimpaan satokauteen tarvitaan palkattua lisätyövoimaa ja huolen aihe onkin mistä sitä löytyy näinä aikoina, kun työvoimapula on merkittävä myös useilla muilla aloilla.