MaRan pääekonomisti: “Ravintola-ala on palaamassa kasvun tielle”

Kun luottamus paranee, kulutus kasvaa

Ennen koronaa majoitus- ja ravitsemustoiminnan myynnit seurailivat BKT-käyrää, ja Peltoniemi ennustaa, että sitä kohti ollaan hiljalleen menossa. OP Pohjolan ekonomistit ennustavat Suomen taloudelle tänä ja ensi vuonna jopa kahden prosentin kasvua. Tilastokeskuksen ravintola-alan liikevaihtoindeksi alkuvuodelta näyttää ennakkotietojen mukaan viime vuotta paremmalta. Jos sama vauhti pysyy, alan myynti kasvaa puolitoista prosenttia.

“BKT:n kasvu ei heti näy kulutuksena ravintoloissa, mutta viiveellä kyllä. Kun BKT menee yli kahden prosentin, se näkyy varmasti positiivisesti ravintola-alalla. Uskon, että vuonna 2027 ollaan BKT:n kasvuvauhdissa ja vuonna 2028 mennään sen ohi”, Peltoniemi sanoo.

MaRan Tilastokeskukselta tilaamat ennakkotiedot kertovat, että vuonna 2025 ravintola-alan eri toimialoilla liikevaihto olisi kasvanut parhaimmillaan kaksi tai kolme prosenttia.

“Varsinkin kahvila-ravintoloiden ja ravintoloiden kasvu ilahduttaa, koska ne tekevät noin 80 prosenttia koko alan liikevaihdosta”, Peltoniemi toteaa.

MaRan toukokuisen jäsenkyselyn mukaan alan yrittäjien suurimmat huolet ovat kysynnän vähäisyys ja kustannusten nousun jatkuminen, kuten ne olivat myös viime vuonna. Hyvä merkki on, että huoli ammattitaitoisen työvoiman puutteesta on hieman laskenut. Peltoniemi kuitenkin muistuttaa, että alan vetovoimasta on tärkeä pitää huolta, sillä lisää työvoimaa tarvitaan kasvun myötä.

Kuluttajien luottamus sekä omaan että Suomen talouteen 12 kuukauden kuluttua parani Tilastokeskuksen mukaan heinäkuussa edelleen ja on jo pitkän ajan keskimääräisellä tasollaan. Se on tärkeä signaali, sillä luottavainen kuluttaja uskaltaa laittaa rahansa kiertämään esimerkiksi syömällä ravintoloissa.

Alan toivo on nuorissa ravintola-asiakkaissa

Peltoniemi muistuttaa, että toiminnan kannattava kasvu vaatii suotuisia edellytyksiä. Suomen poliittisen ja taloudellisen toimintaympäristön, kuten hintojen, korkojen ja verojen sääntelyn, pitäisi pysyä vakaana. Raaka-aineiden hinnannousu ja korkeat kulutusverot ovat nakertaneet alan kannattavuutta viime vuosina.

“Me teemme kaikkemme, että ravintolaruoan arvonlisävero pysyisi 13,5 prosentissa”, Peltoniemi lupaa.

Kasvua vauhdittaisi myös kuluttajien epävarmuuden hälveneminen ja työttömyyden lasku. Ne voisivat saada kotitaloudet kuluttamaan sukanvarteen kerrytettyjä säästöjä.

“Ravintola-alan kannalta toivo on nuorissa, jotka käyttävät palveluitamme luontevasti. Kun heidän taloudellinen tilanteensa paranee, se näkyy ravintoloissa ihan varmasti.”

Etätyön väheneminen toisi asiakkaat takaisin lounasravintoloihin ja ulkomaisten matkailijamäärien kasvu sataisi myös ravintoloiden laareihin, sillä matkailijat käyttävät paljon alan palveluja.

Uskaltaako nyt jo katsoa toiveikkaasti tulevaisuuteen? Näin Peltoniemi uskoo.

“Kasvua tulee jo. Maailmantilanne ja talous ei ole meidän käsissämme, mutta pidetään raflat hyvässä kunnossa, tehdään hyvää ruokaa ja pyritään saamaan kuluttajat ravintoloihin.”