Siirry sisältöön

Presidenttejä ja ruokakulttuuria

Presidenttejä ja ruokakulttuuria

Suomen yli 100-vuotiseen itsenäisyyteen mahtuu monenmoista vaihetta. Maata on luotsannut läpi historian myrskyjen 12 presidenttiä, jotka esittelemme tällä sivulla ja avaamme samalla heidän aikakautensa ruokakulttuuria.

Tip icon

Mitä tapahtui Valiolla?

Viimeisen kymmenen vuoden ajan Valion tuotekehitys on maitojen lisäksi keskittynyt hyvin paljon välipalatuotteisiin, Luomu-tuotteisiin ja lisäarvotuotteisiin. Valio Eila® Laktoositon tuoteperhe kasvaa joka vuosi uusilla tuotteita, samoin kuin Valio Luomu™. Viimeisimmät suurimmat innovaatiot Valiolla ovat olleet vähäsuolaisemmat Valio ValSa® maitosuolatuotteet sekä Valio MiFU® tuotteisto, joka vastaa tämän päivän joustavaan kasvissyöntitrendiin.


Tip icon

Mitä tapahtui Valiolla?

Laktoositon maito oli vuoden 2001 suurin uutuus. Laktoositon maito herätti myös kansainvälistä kiinnostusta ja sitä alettiin valmistaa lisenssituotteena myös Suomen ulkopuolella. Tärkeimpiä kehityshankkeita Valion tutkimus- ja tuotekehitysyksikössä olivat Gefilus, Evolus ja Benecol -tuotteet. Vuosituhannen vaihde olikin funktionaalisten elintarvikkeiden, rasvattomien ja ultrakevyiden tuotteiden sekä urheilullista elämäntapaa tukevien tuotteiden aikaa. Tuolloin Valio toi myös markkinoille ensimmäiset Valio PROfeel® välipalatuotteet.


Tip icon

Mitä tapahtui Valiolla?

1990-luvun kotimaisilla maitomarkkinoilla alkoi iso murros. Valion toiminnasta irtaantui osuusmeijereitä samaan aikaan kun rajat Eurooppaan olivat aukeamassa. Valion koko toimintastrategian tuli muuttua muuttuvien markkinoiden mukana. Valio otti kärjekseen tuotekehityksen, johon kuului mm. HYLA- ja Gefilus-tuotteet. Gefilus maitohappobakteeri kehitettiin jo 1990-luvun alussa, mutta varsinainen läpimurto tapahtui vuonna 1996, kun Gefilus-maito tuli markkinoille. Valion tuoterepertuaari kasvoi muutenkin maidosta jäätelöihin ja juustoista jogurtteihin. Uutena oli myös erityisesti nuorison suosikki Valio Viilis®.


Tip icon

Mitä tapahtui Valiolla?

Valion HYLA® maitojauhe tuli markkinoille 1980 ja pian saatavilla oli jo laaja tuotesarja. Samalla aloitettiin myös laktoosittoman maidon kehitystyö. Valio toi vuonna 1991 ensimmäisenä maailmassa markkinoille maidon, joka maistuu raikkaalta ja sopii myös niille, jotka saavat suolistovaivoja pienistäkin laktoosimääristä. Hyvänmakuiset ja täysin laktoosittomat tuotteet ovat olleet Valiolle iso menestystekijä kilpailussa sekä Suomessa että kansainvälisillä markkinoilla. Valio Eila® maitojuoman valmistuksessa maidon laktoosi on poistettu Valion patentoimalla teknologialla.


Tip icon

Mitä tapahtui Valiolla?

1960-luvulta alkaen rakennemuutos koko maassa ajoi ihmisiä maalta kaupunkiin ja vaikutti syrjäisien kylien elämään. Maitolaiturit poistuivat pikkuhiljaa kylien raiteilta ja ne korvasivat maitoautot. Valtakunnallinen maitopolitiikka osana maatalouspolitiikkaa auttoi valtiota pitämään Pohjois- ja Itä-Suomen haja-asutusalueet asuttuna, sillä edunjakosysteemi takasi maitotiloille säännölliset tulot. Ylimääräinen tuotanto, joka ei käynyt kaupaksi kotimaassa, vietiin ulkomaille. Etenkin laajeneva idänkauppa tarjosi myös Valiolle houkuttelevan mahdollisuuden. Eniten vietiin juustoja ja voita. Voivuorta purettiin 1960-luvulla mm. tuomalla maahan Neuvostoliitosta vastineeksi raskaita kenttäkanuunoita ”voitykkejä”.

Uusien tuotteiden kehittely sai vauhtia 1970-luvulla, kun niukkuudessa elänyt kansa alkoi kaivata uudenlaisia ja monipuolisempia tuotteita. ”Suuri rasvasota”, voi vastaan margariini, kiihdytti myös tarvetta kehitellä kuluttajien muuttuneisiin tottumuksiin sopivia tuotteita. Koska osuuskuntameijerit olivat itsenäisiä yrityksiä ja Valion omistajia, johti tämä usein alueelliseen yli- tai alituotantoon, joten tuotannonohjaus koettiin välttämättömyydeksi. Tämä tienkin lisäsi Valion valtaa osuuskuntiin nähden. Tuotannonohjauksella haluttiin ohjata kulutusmaidon tuotantoa Etelä-Suomeen ja juustojen valmistus Pohjois-Suomeen. Meijerikeskitykset takasivat maitohuollon suuriin kaupunkeihin. Vaikka keskitysten vastustus oli kovaa, tuottivat ne myös tuloksia. Meijerikeskitys oli pitkä harppaus kohti suurempaa rakennemuutosta, joka tuli eteen 1980-luvulla kilpailun vapautuessa.

Muikku!

Muikut olivat Kekkosen lempikala ja niin on ollut myös Valio Koekeittiössäkin.


Tip icon

Mitä tapahtui Valiolla?

Kun YYA-Suomessa talouskasvu oli vakaata, tulonjakojärjestelmä oli maataloudelle riskitöntä ja työn tulokset ennustettavissa. 1950-luvulla osuustoiminta alkoi saada uusia muotoja. Meijerikoon kasvattamisesta ja maidonjalostuksen keskittämisestä tuli Valion johtava pyrkimys. Osuusmeijereillä oli vielä suhteellisen itsenäinen asema ja osittain he jopa kilpailivat keskenään. Keskittämispyrkimykset saivatkin osakseen myös runsaasti vastustusta. Valio vietti 1955 50-vuotisjuhliaan ja Voinvientiosuusliike Valiosta tuli Valio Meijerien Keskusosuusliike. Samaan aikaan Valio aloitti keskuslaskutusjärjestelmän, joka yhtenäisti osuusmeijerijärjestöä ja loi pohjaa myös myöhemmälle rakennekehitykselle.


Tip icon

Mitä tapahtui Valiolla?

A. I. Virtanen voitti Nobel-palkinnon 1945 ja kohosi maamme harvalukuisten kansalliskankareiden joukkoon. Virtasen AIV-menetelmän vaikutus karjatalouteen ja siten koko kansanravitsemukselle pulavuosina tiedostettiin laajalti. Palkinto ei olisi voinut tulla parempaan aikaan, sillä positiiviset uutiset olivat vähissä. Samaan aikaan sanomalehtien etusivuilla uutisoitiin Nobel-palkinnon lisäksi sotasyyllisyysoikeudenkäynnin alkaminen Säätytalossa. Oikeuden eteen syytettyinä joutuivat presidentti Risto Ryti ja koko sodanaikainen ylin johtomme ylipäällikkö Mannerheimia lukuun ottamatta.

Virtanen katsoi saamansa Nobel-palkinnon olleen kunnianosoitus Suomen maanviljelijöille, osuusmeijereille ja keskusjärjestö Valiolle, koska palkittu työ oli tehty Valion laboratoriossa ja sen tuella. Hän toimi Valion laboratorion johtajana 50 vuotta.


Tip icon

Mitä tapahtui Valiolla?

Suomen sotaponnistelut linkittyvät poikkeuksellisella tavalla paljon käytettyyn Valio Koskenlaskija® sulatejuustoon. Sulatejuuston suosio perustui hyvään säilyvyyteen, makuun sekä korkeaan ravintoarvoon.

Vihollisen selustassa huomaamattomasti liikkuneet Suomen armeijan kaukopartiomiehet lähtivät vaaralliselle matkalleen mahdollisimman kevyesti varustettuina. Sissipakkauksen viiden päivän muona-annokseen kuului kahden pakkauksen verran Valio Koskenlaskija® sulatejuustoa. Sitä käytettiin myös kahvin valkaisuun.


Tip icon

Mitä tapahtui Valiolla?

Saksan hyökättyä Puolaan syksyllä 1939 myös Valio alkoi varautua sodan varalle: vaarallisiksi ennakoiduille, meriteitse hoidetuille vientireiteille pohdittiin vaihtoehtoisia kuljetusteitä. Kun Suomi joutui sotaan, vientiongelmat katosivat. Kaikki mahdollinen maito jalosteineen piti ohjata joko kansanhuoltoon tai armeijalle. Koko juustontuotanto ohjattiin sotilaiden tarpeisiin lukuun ottamatta joitakin siviileille myönnettyjä satunnaiseriä esimerkiksi joulun aikoihin.


Tip icon

Mitä tapahtui Valiolla?

1930-luvulla Valion osuusmeijerien määrä kasvoi nopeasti. Samalla meijerien koko jopa pieneni maidonlähettäjien ja vastaanotetun maidon määrällä mitattuna. Tämä oli seurausta siitä, että ajan tekniikka suosi pieniä meijereitä: halvat ja pienitehoiset separaattorilaitteet mahdollistivat meijerin perustamisen pieneenkin kyläkuntaan.


Tip icon

Mitä tapahtui Valiolla?

Relanderin presidenttikautena myös Valiolla tapahtui merkittäviä asioita. Suomen toistaiseksi ainoa tiede-Nobelilla palkittu tutkija, A.I. Virtanen, johti Valion laboratoriota. Hänen roolinsa oli jälkikäteen tarkastellen merkittävä siinä, että supisuomalaisesta Valiosta kehittyi pikkuhiljaa kansainvälinen yritys.



Koko tuotevalikoima verkkokaupoissa

Koko Suomen toimitustukku

Toimitustukku palvelee kaikkia alan toimijoita nopeasti ja tehokkaasti, ja kuljettaa tilaamasi tuotteet keskimäärin 24 tunnissa suoraan toimipisteeseen. Tarvitset Valio Aimo® asiakkuuden nähdäksesi Toimitustukun valikoiman ja tehdäksesi tilauksen.

Pääkaupunkiseudun pikatukut

Pikatukkumme ovat ruoka- ja juoma-alan ammattilaisten kätevä ostospaikka. Palvelemme aamuvarhaisesta iltamyöhään Helsingin Sörnäisissä ja Vantaan Koivuhaassa. Tarvitset Valio Aimo® asiakkuuden tilataksesi Pikatukusta. Saatavilla on myös Tilaa & Nouda -palvelu, joka ei edellytä asiakkuutta.

VALO Tilauspalvelu

VALO Tilauspalvelusta alan ammattilaiset saavat tuotteensa suoraan Suomen merkittävimmiltä tavarantoimittajilta. Aimon asiakkaat saavat VALO Tilauspalvelussa käyttöönsä koko Suomen laajuisen jakeluverkostomme. Ilman asiakkuutta tilaavat saavat toimituksen pääkaupunkiseudulle.

Tule Valio Aimo asiakkaaksi

Menestystarinat syntyvät saman pöydän ääressä. Se tarkoittaa, että autamme asiakkaitamme rakentamaan omaa kasvuaan ja tarjoilemaan Suomen parasta ruokaa. Aiomme olla foodservice-alan asiantuntevin kumppani – ja joka päivä luottamuksesi arvoinen.

Search