Vastuullisesti yhdessä – vastuullisuusseminaari 12.2.2020

Seminaarin avasupuheenvuoron piti Luonnovarakeskuksen (Luke) johtava tutkija Perttu Virkajärvi, joka kertoi maidontuotannon ympäristövaikutuksista.

– Viime vuosina on käyty paljon keskustelua nautakarjatalouden ympäristövaikutuksista, ja aiheesta on julkaistu isoja globaaleja raportteja. Näiden raporttien tuloksia ei kuitenkaan voi suoraan yleistää koskemaan kotimaista tuotantoa. Kotimaiseen nautakarjatalouteen kohdistuva kritiikki ei ole suhteessa sen todellisiin vaikutuksiin, Virkajärvi toteaa

Maailmalla nautakarjatuotannon muodot ovat hyvin erilaisia jo tilakokojen takia:

– Suomessa tilat ovat pienempiä ja lehmät syövät pääasiassa oman tilan nurmirehua, eivät tuontisoijaa. Suomessa naudat tuottavat maidon lisäksi myös lihaa, ja meillä eläinten määrä hehtaarilla on pieni. Nämä kaikki seikat vähentävät kotimaisen nautakarjatalouden ympäristövaikutuksia. Vaikka hiilikuormitusta täytyy vähentää joka sektorilla, on tärkeä ymmärtää, mikä on paljon ja vähän, Perttu Virkajärvi muistuttaa.

Suomessa kasvuolosuhteet eivät ole optimaaliset monellekaan ruokakasville, mutta nurmiviljelylle ne ovat oikein suotuisat. Nautakarja pystyy muuttamaan nurmen ravinteita ihmiselle soveltuvaan muotoon.

Yksilö voi vaikuttaa ympäristöön omilla kulutustottumuksillaan ja henkilökohtaisilla valinnoillaan. Virkajärvi haastaa myös miettimään yksilön omia valintoja ja niiden vaikutusten mittakaavaa. Vaakakuppiin voi laittaa esimerkiksi 12 vuotta juustotonta elämää tai yhden edestakaisen lennon Bangkokiin –näillä valinnoilla on sama ilmastovaikutus.

Maatalous on osa ilmastoratkaisua

Valio tähtää maidon hiilijalanjäljen nollaamiseen vuoteen 2035 mennessä. Valion hiilineutraalin maitoketjun johtaja Juha Nousiainen kertoi puheenvuorossaan teoista, joita Valiolla tehdään toimintamme ympäristövaikutusten pienentämiseksi.

Hiilineutraali maitoketju tarkoittaa, että päästöjä vähennetään ja sidotaan ilmasta vähintään sama määrä kuin niitä syntyy maitotilalla, kuljetuksissa, tehtaalla ja pakkausten valmistamisessa sekä muualla maidon matkan varrella. Soijaton lehmien ruokinta, hiiliviljelijäkoulutukset ja biokaasulla kulkeva maitoauto ovat esimerkkejä työstämme tähän asti.

Miten ruoan hiilijalanjälki lasketaan?

Kehityspäällikkö, tutkija Aleksi Astaptsev työskentelee Valion hiilineutraalin maitoketjun tavoitteen parissa ja on erikoistunut ruoan hiilijalanjäljen laskentaan. Usein ruoan hiilijalanjälkenä esitetään lukua, joka on saatu laskemalla, paljonko kasvihuonekaasupäästöjä syntyy tuotteen valmistuksen aikana tai jakamalla keskimääräiset päästöt per tuote. Hiilijalanjäljen laskeminen ei kuitenkaan ole näin yksinkertaista.

– Yhden absoluuttisesti oikean hiilijalanjäljen laskeminen on mahdotonta. Siihen liittyy todella paljon muuttujia. Maidon kohdalla yksi merkittävä muuttuja on elävä olento, lehmä, Aleksi Astaptsev kertoo.

Kasvihuonekaasupäästöt voidaan jakaa tuotteille eri menetelmiä käyttäen ja tulokset voidaan esittää monella eri tavalla. Myös laskentatapoja on erilaisia. Lisäksi tuotanto-olosuhteet vaikuttavat lopputulokseen. Astaptsev näkeekin hiilijalanjäljen aina arviona todellisuudesta. Valiolla hiilijalanjälkeä lasketaan sertifioidun elinkaarimallin avulla, joka huomioi esimerkiksi lehmän elinkaaren eri vaiheet ja sen, että maatilat ovat keskenään erilaisia.

– Teemme tutkimusta ja tarkkaa elinkaarilaskentaa, koska haluamme pystyä mittaamaan etenemistämme kohti tavoitettamme, hiilineutraalia maitoketjua. Hiilijalanjälkilaskennan avulla todennamme ja ohjaamme päästövähennyksiä. Yksittäisiä lukuja tärkeämpiä ovat ne teot, joilla ilmastonmuutosta hidastetaan. Laskennan avulla esimerkiksi tunnistamme niitä tuotantovaiheita, joilla on suurimmat ympäristövaikutukset – siellä on myös eniten tehtävissä, Astaptsev sanoo.

Tärkeää on myös huomioida se, mitä tuotteelle tapahtuu ostoksen jälkeen:

– Esimerkiksi perunan hiilijalanjälki on pieni, mutta se, miten sitä käsitellään, mitä ruokaa valmistetaan ja hävikki eli päätyykö ruoka roskiin vai vatsaan, voi moninkertaistaa sen, Aleksi muistuttaa.

Kokonaisuus ratkaisee – ruoan ilmastovaikutukset ja ravitsevuus

Ruokavalion voi koostaa monella tapaa, mutta ilmastovaikutusten rinnalla on hyvä huomioida myös ravitsemukselliset asiat. Useimmiten elintarvikkeen hiilijalanjälki lasketaan kilogrammaa kohden, mutta laskelmissa ei oteta huomioon elintarvikkeen ravitsevuutta. Monipuolisuus on aina ollut terveellisen ruokavalion kulmakiviä, Valion vastaava tutkija ja ravitsemusasiantuntija Tuula Tuure sanoo.

– Vain sellaisten elintarvikkeiden keskinäistä vertailua, joilla voisi aidosti korvata toisiaan terveellisessä ruokavaliossa: esimerkiksi saman tuotteen eri tuotantotapoja tai eroa kotimaisten ja ulkomaisten tuotteiden välillä.

Miten kestävä valinta maitotuotteiden käyttö sitten on, kun huomioidaan ravitsemus- ja terveysvaikutukset?

– Juusto on tästä monella tapaa mielenkiintoinen esimerkki. Totta on, että yhden juustokilon tuottamiseen tarvitaan noin 10 litraa maitoa, mutta monet hiilijalanjälkilaskelmat eivät ota huomioon suomalaisen juuston tuotannosta yli jäävän heran hyödyntämistä esimerkiksi proteiinijauheisiin ja että 80 % Suomessa syötävästä naudanlihasta on maitokarjaa. Lisäksi juusto on tiivis paketti ravintoaineita, jonka annoskoko on pieni verrattuna moniin muihin ruoka-aineisiin, jolloin sen hiilijalanjälki ateriakokonaisuudessa on kuitenkin pieni.

Maidon terveysvaikutukset nousevat puheenaiheeksi säännöllisesti. Tuure valottaa maidon terveysvaikutuksia lähteenään sellaiset isot katsaukset ja meta-analyysien tulokset, jotka ottavat huomioon kaiken relevantin tutkimustiedon, jota aiheesta on kertynyt. Tutkimusten valossa esimerkiksi suolistosyöpien ja rintasyöpien riskin on havaittu pienenevän, kun ruokavaliossa on maitotuotteita. Myös riski tyypin 2 diabetekseen, metaboliseen oireyhtymään ja osteoporoosiin pienenivät maitotuotteita käyttävillä. Kokonaisuuteen vaikuttavat toki muutkin seikat, kuten liikunnan määrä ja geneettiset tekijät.

Eläinten hyvinvointi on kaiken perusta

Vastuullisuuteen ja eläinten hyvinvointiin liittyvät kysymykset nousevat usein esiin erityisesti kilpailutusten yhteydessä. Se kertoo, että ravintoloiden ja kahviloiden asiakkaat ovat entistä kiinnostuneempia vastuullisuusasioista ja että ruoan alkuperää kannattaa nostaa esille. Valio on maitotilallisten omistama yritys ja hyvinvoivat eläimet ovat toimintamme perusta. Seuraamme ja arvioimme eläinten hyvinvointia monella tavalla. Valion alkutuotannon kehityspäällikkö Heidi Huttunen vastaa maidon laadusta ja maidontuotannon vastuullisuuteen liittyvistä kehitystehtävistä.

– Eläinten hyvinvointi rakentuu monesta tekijästä. Yksi hyvä väline seurantaan on Nautojen terveydenhuollon seurantajärjestelmä Naseva, joka on käytössä 89 % valiolaisista maitotiloista. Se on myös tärkeä tilan kehittämisen työkalu. Eläinlääkäri vierailee tilalla säännöllisesti ja vuositarkastuksen yhteydessä kiinnitetään erityistä huomiota hyvinvointia lisääviin tekijöihin, kuten eläinten puhtauteen ja yleiskuntoon, niiden käsittelyyn sekä laidunnusmahdollisuuksiin. Tiedot tallentuvat Naseva-tietokantaan, Huttunen kertoo.

Valion tuotantotapaohjeissa etsitään parhaita toimintatapoja ja jalkautetaan niitä ruohonjuuritasolle. Lisäksi maidontuottajien käytössä on maksuttomat neuvontapalvelut: Valion alkutuotantotiimi, eläinlääkäri, laboratoriopalvelut ja osuuskuntien 20 tuotantoneuvojaa sekä erilaisia koulutuksia ja seminaareja.

Miten lehmät liikkuvat?

– Tällä hetkellä noin kaksi kolmasosaa valiolaisista lehmistä asuu pihatoissa, missä ne voivat liikkua vapaasti ja pihattojen määrä kasvaa koko ajan. Tilakoko vaihtelee viidestä lehmästä kuuteen sataan. Keskiarvo on noin 40 lehmää, mutta uusia pihattoja rakennetaan yleensä yli sadalle lehmälle, Huttunen kertoo.

Maidon laatu kertoo myös eläimen hyvinvoinnista. Maidon laatua testataankin sen matkan varrella moneen otteeseen. Eläinten terveydestä kertoo sekin, että antibiootteja määrätään vain tarpeeseen ja hoidon aikana maito kerätään erilleen.

Maksamme tuottajille vastuullisuuslisää 2 snt/maitolitra. Tällä hetkellä vastuullisuuslisää maksetaan 85 % tiloista ja tavoitteenamme on saada kaikki tilat vastuullisuuslisän piiriin. Työtä eläinten hyvinvoinnin eteen on Valiolla tehty jo sadan vuoden ajan ja työ jatkuu edelleen.

Lisätietoa eläinten hyvinvoinnista ja mm. vastuullisuuslisän edellytyksistä löydät täältä.